Osa 18. Ei täydellinen, mutta onko sitä " Oikeaakaan" ?

Viime iltainen riita Rasheedin kanssa painoi edelleen kovasti Eleinan mieltä. Kuka olisi osannut odottaakkaan, että Rasheed tuimastuisi asiasta niin kovasti ja pienestä asiasta tulisi niin valtava sotku. Asia ei ollut yltänyt vielä lainkaan selvitetylle tasolle, joten seuraavana aamuna talossa vallitsi erittäin jännittynyt ja kireä tunnelma.

Eleina kuitenkin tiesi, että parhain tapa asian selvittämiseen Rasheedin kanssa oli antaa tämän hieman leppyä asialle ja samalla puntaroida omaa mieltään. Olivathan he kuitenkin olleet jo useamman vuoden yhdessä ja naimisissa joten molemmat tiesivät, että tässä tilanteessa kumpikin tarvitsi aikaa ajatuksien selvittämiseen.

Joten parhain oli aloittaa aamu hikisellä treenillä ja odottaa milloin Rasheed olisi valmis keskustelemaan asiasta hieman rauhallisempaan sävyyn.

--------------------------- Edellisenä iltana -------------------------

 " Ai maailma pyörii mun ympärilläni vai?!", kysyi Eleina suutuksissaan.
" Sä et saamari voi väittää, että kaikki menee kuten mä oon halunnu!", huudahti Eleina.
" Ymmärrätkö sää kuinka paljosta mä oon joutunut luopumaan mm. vaan sen takia, että sä halusit kaiken niin nopeasti", jatkoi Eleina.

" Koska mä todella rakastin sua, mä suostuin sun kosintaas Kiinassa vaikka olin liian nuori enkä lainkaan valmis tähän kaikkeen", aloitti Eleina.
" Sanoit ettei meillä oo kiire naimisiin, mutta ohhoh kohta me seistiin jo alttarin alla ja miksi mä suostuin tähänkin, koska mä rakastin sua niin paljon, etten halunnu pahottaa sun mieltäs", jatkoi Eleina.
" Kaiken lisäksi sä sait mut raskaaksi aivan liian nuorena, enkä mä ollut valmis äidiksi!?", täräytti Eleina vielä lopuksi.

" Sä oot saanu kaiken mitä oot halunnu Rasheed ja millä hinnalla, sillä, että oma vaimos rakastui vissiin väärään mieheen nuorena ja tyhmänä", huudahti Eleina suutuksissaan.

" Sä et tarkottanut tota!", tuhahti Rasheed takaisin.

" Millä perusteella yksikään mun sanomisistani äskön ei olis ollut totta", totesi Eleina.
" Mä en oikeesti Rasheed jaksa tällästä enää", lisäsi Eleina perään.

" Eleina hei, muru älä nyt", aloitti Rasheed hieman säikähdyksissään.
" Sä et voi jättää mua, et varsinkaan näin", jatkoi Rasheed koiranpentu ilme kasvoillaan.
" Mä välitän susta niin paljon ja et voi väittää etteikö meidän välillä olis oikeesti ollut tunteita näiden vuosien aikana", jatkoi Rasheed vielä.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------

 Sen Eleina kuitenkin tiesi, että ei heidän suhteensa voinut kaatua niin pieneen asiaan. Olivathan he aikaisemminkin riidelleet, mutta ensimmäisen kerran viime iltana Eleina oli myös pohtinut oliko heitä tosissaan tarkoitettu yhteen ja miltä elämä tuntuisi kerrankin sinkkuna. Hän kuitenkin tiesi, että ei pystyisi ikinä jättämään Rasheedia. Rasheed ei todellakaan ollut se mies joksi Eleina tätä aluksi luuli, mutta silti hän rakasti tätä liian paljon erotakseen.

Rasheed ei ehkä ollut se oikea, mutta sanonta " se oikea" oli vain kuvitelmaa, ei sellaista edes ollut. Sitä paitsi Rasheed oli Connorin isä ja lapsi tarvitsi kasvamiseen myös isähahmon. Aamun jumppatuokio tuntui muuttuvan syvälliseksi ajatteluksi todella nopeasti Eleinan omissa ajatuksissaan.

------------------------ Hieman myöhemmin ----------------------

" Nukkuikos Connor poika hyvät unet viime yönä", höpötti Eleina pojalleen.
" Äiti ajatteli tänään opettaa sua hiukan puhumaan, mitäs iso poika olis siitä mieltä", lällätteli Eleina.
" Mammaaamm", kuului Connorin suusta.

" Höpsö pöpsö poika, ei meillä vielä ole ruoka aika", naurahti Eleina heitellen Connoria hennosti ilmaan.
" Mummi laittaa sulle puuroa, mutta ei me ihan vielä mennä syömään",jatkoi Eleina vielä.
" Vähän aikaa täytyy touhuta muuta", hihitteli Eleina saaden Connorinkin nauramaan.

" Tulihan se hymy sieltä jostain", naurahti Eleina.
" Höpsö poika, kyllä äiti sut tuntee jo varsin hyvin", sanoi Eleina kutitellessaan poikaansa.

---------------------------- Sillä välin toisessa huoneessa -------------------------

 Perheen koira Bellabooshi aloitti yllättäen haukkumaan...

Koska talon yläkertaan oli saapunut tuntematon ja kutsumaton vieras noutamaan aikansa elänyttä asukasta.

" Vanha seniori rouva valitettavasti aikasi tämän puoleisessa on päättynyt", kuului möreä ääni hupun sisästä.
" Älä huoli sinua tullaan kyllä kaipaamaan ja toisella puolen on paljon komeita ikäisiäsi koiria joilla on loputtomasti aikaa", jatkoi möreä ääni sanoen.

" Eiii, sinä kuka oletkin älä vie Booshia se on aina asunut meidän kanssamme", aloitti Tiberium vollottamisen.
" Tibe, Booshin aika on tainnut tulla siirtyä keskuudestamme", sanoi Neri varovasti.

" Booshi!", koitti Tiberium vielä kutsua kaveriaan
" BOOSHI", nyyhkytti Tiberium.

 " Meidän aika on tullut Bella mennä", sanoi möreä ääni vielä kertaalleen.

Sanottuaan viimeisen sanansa viikatemies päästi Bellabooshin metsästämään lupaamiaan komeita vanhoja uros koiria tuonpuoleiseen.

" Bella me tullaan kaipaamaan sua kovasti", sai Tiberium sanottua itkemiseltään.
" Nauti Bella olosta sielä puolen", nyyhkäisi myös Neri kaivaten rakasta lemmikkiään.

" Bellabooshi, miksi oi miksi sä lähdit just nyt kun sua eniten tarvitsen", ajatteli Eleina mielessään pyyhkiessään kyyneliään.
" Sä kasvoit mun kanssani tulit meille kun olin vasta teini ja miksi sun elämän piti jo nyt jättää" itkeskeli Eleina yksinään.

" Miksi kaikki tuntuu kaatuvan yhdellä kertaa kumoon, ensin Rasheed haastaa riitaa ja sitten Booshi siirtyy toiselle puolelle elämää", nyyhkytti Eleina.
" Hetki sitten kaikki oli vielä loistavasti ja nyt ne menee päälaelleen",puhui Eleina yksinään.

" Mitä mä oon tehny, että mua kohdellaan näin", itkeskeli Eleina.
" Mä rakastan miestäni enemmän kun muuta ja se ei edes halua tulla sopimaan meidän riitaa", mietti Eleina pyyhkäisten kyyneleen silmästään.

 --------------- Illemmalla -------------------------

 " Mitä isin Connor, haluaisiko Connor leikkiä jotain kivaa", koitti Rasheed kysyä kikattavalta lapseltaan.
" Mikä nyt niin poikaa naurattaa", naureskeli Connor kutittaen antaumuksella.

" Aiti o sudulline", kuiskasi Connor hennosti.
" Vai on äiti surullinen", kuunteli Rasheed tarkasti poikansa sanoja.

" Isi tietää, että äiti on surullinen ja isin täytyy Connor tehdä pari asiaa", totesi Rasheed hymyillen vaisusti.
" Olisikohan Connorin aika lähteä nukkumaan yö unia", jatkoi Rasheed perään.

" Isin kiltti poika menee nyt nukkumaan", höpötteli Rasheed vielä.
" Leikitään huomenna enemmän, mutta nyt isin täytyy hoitaa pari asiaa", sanoi Rasheed vielä jättäen huoneen jälkeensä.

---------------- Myöhemmin ------------------------------

" Anna anteeksi kulta, että suutuin sulle ilman syytä", sanoi Rasheed tarttuen vaimoonsa suudellen tätä.

" Huih toi hieman kyllä yllätti, mutta Rasheed en mä enää oo sulle mistään vihanen", huokaisi Eleina.
" Mä oon kokopäivän vaan odottanut, että sä etsit mut, suutelet mua merkiksi, että sä rakastat mua edelleen", jatkoi Eleina vielä.

" Auttaisko tää vähän lisää merkiksi kuinka paljon mä oikeesti susta välitän ja oon valmis muuttamaan sun mukana Appaloosa Plainssiin jos se on mitä sä haluat", kuiskasi Rasheed suudellen vaimoaan uudelleen.

 " Oikeesti ootsä valmis muuttamaan Appaloosa Plainssiin?", kysyi Eleina ihmeissään.

" Mä tiesin, että saadaan tää ratkastua ja tiesin, että oon nainut "sen oikean", kuiskasi Eleina antaen hellän suudelman.



 Pahoittelut, että osasta tuli toooosi lyhyt, mutta hiukan oli inspiraatio tähän hukassa, mutta haluun eteen päin koska mulla on kauheesti sit taas inspiraatiota tulevaisuuteen päin:D Toivottavasti osa miellyttää ja huh yllätyin kommentteihin, että kukaan ei tykkää Rasheedista?XD Jos kirjoittajana voi sanoa niin tavallaan en itekkään tykkää siitä se on jotenkin niin kiero, lipevä, manipuloiva ja saa Eleina rukan aina pyöritettyä sormensa ympärille, mutta voiko näin sanoa kun ite siitä olen tehnyt sellaisen?:D En kuitenkaan pysty puottamaan sitä pois, joten sori jos odotitte eroa tässä osassa:D Tulevaisuus tulee näyttämään mitä kaikkea tapahtuukaan...

Ai juu ja pitäkää silmällä blogia jos kiinnostaa tuleva uutuus " Yuilien muistojenkirja " mikä on tällä hetkellä työllistettynä. Tulee sisältämään muistoja aivan alusta lähtien tähän hetkeen missä mennään ja lisään niitä jatkossa aina kun matskua kertyy:)