maanantai 22. syyskuuta 2014

Osa 24. Anna mulle aikaa

 " Sä et oikeesti voi olla noin tunteeton mua kohtaan?", kihisi Rasheed vihoissaan.
" Entä meidän yhteinen menneisyys ja kaikki mahtavat muistot?", jatkoi Rasheed edelleen.
" Mä en enää oikeesti jaksa tätä, tää oli tässä", huokaisi Eleina murheissaan.

" Mitä nopeemmin lähet tästä talosta, sitä parempi se on meille molemmille ja lapsille", sanoi Eleina vaisusti poistuessaan huoneesta.
" Rasheed, meidän menneisyys ehkä oli mahtava, mutta mä oon halunnu eron jo jonkin aikaa tästä painajaisesta", jäivät Eleinan sanomat sanat leijailemaan hiljaiseen huoneeseen.

--------------------------- Seuraavana aamuna aikaisin ----------------------

Ensimmäistä kertaa aikoihin Rasheed päätti todella tehdä niin kuin Eleina oli kunnolla edellis iltana tehnyt selväksi. Ehkä heidän yhteinen tarinansa todella oli siinä ja heidän tarinansa pahasti näytti päättyvän ilman satumaista loppua.

" Eleina, kuinka saatoit unohtaa sen yhteisen kipinän joka jo vuosia sitten luvattiin yhdessä säilyttää välillämme?", surkutteli Rasheed mielessään jättäen Yuilien talon jälkeensä.

Rasheedin jättäessä peräänsä vain lumiset renkaan jäljet ja kasoittain murheita jäi kuitenkin ilmaan leijailemaan yhdet sydäntä särkevät sanat vailla toista osapuolta...
" Mä Eleina tosiaan rakastin ja rakastan sua edelleen", huokaisi Rasheed kurvatessaan autolla kotikadultaan vailla määränpäätä.

--------------------- Hieman myöhemmin sisällä ----------------------------

Sinä aamuna myös talon sisällä vallitsi erilainen tunelma. Talo oli tyyni ja hiljainen, mutta se ei ollut sitä mitä Eleina kodiltaan halusi. Kodissa piti vallita rakastava ja lämmin tunnelma, mutta sinä aamuna herätessään Eleina mietti, oliko hän juuri ajanut elämänsä ainoan ja oikean todellisen rakkauden pois vai oliko se alku jollekkin mitä hän on koko elämänsä odottanut? Sinä aamuna oli myös muutakin mietittävää, nimittäin Connorin syntymäpäivä, jonka poika joutui viettämään ilman isäänsä.

" Toivottavasti Connor osaa suhtautua tähän kaikkeen suhteellisen rauhallisesti", huokaili Eleina mielessään katsellessaan polttamaansa aamupalaa.
" Tää päivä taitaa olla taas sellanen, että parempi kun ei koskaan nousis vuoteesta ylös", murehti Eleina.

--------------------- Sillä välin toisessa huoneessa ----------------------

" Pal, mä luulen, että isä lähti vihdoin muualle tänää", totesi Connor vaisusti.
" Mä tiedän, että mulle tulee tosi ikävä sitä, mutta ei kukaan kestäny enää kuunnella sen ja äidin riitelyä", jatkoi Connor vielä.

" Joten ehkä se on vaan parempi ratkasu kaikille vai mitä luulet Pal", murehti Connor mielikuvitus kaverilleen.

" Jos sä luulet että se on oikea ratkasu, niin se varmaan myös on", totesi Pal hymyillen.

" Niistä näki, että kumpikaan ei ollu enää onnellinen ja varsinkin äiti tuntu olevan todella surullinen kokoaika", jatkoi Connor pohdintaa.
" Mä vaan haluan, että ne molemmat olis onnellisia taas", lisäsi Connor vielä.

" Tiiätkö Pal kuitenkin mikä päivä tänää vihdoin on?", huudahti Connor.
" Me ollaan ootettu tätä jo aikas pitkään nimittäin", innoitsi Connor.

" Oooh sun synttärit!", kiljahti Pal.
" Samalla mun synttärit, koska sä toivot niin", juhlisti Pal innoissaan.

" Tästä saat senkin teini-ikäinen lurjus", naurahti Connor aloittaen mäiskimään Palia tyynyllä.
" Uskallakkin kuules, täältä tulee köniin samalla mitalla", ivaili Pal.

" Täältä tulee, syytä katua, että aloit taistoon", hihitti Connor.
" Äääh, tommone prinsessa mitään tyynysotaa osaa", piikitteli Pal.

 " Mut hyvää syntymäpäivää Connor", huudahti Pal
" Toivottavasti teini-ikä vastaa sitä mitä me ollaan odoteltu", naurahti Pal perään.

" Woow ku sä oot pitkä ja komee", huudahti Pal.
" Pal, susta tulee aivan yhtä hyvän näköinen", virnuili Connor.

" Noh mähän sanoin, että susta tulee komee", piikitteli Connor.

" Mä oon sun mielikuvitusta, mä näytän juuri siltä kun sä haluat mun näyttävän", tokaisi Pal.

" Mikset sä Pal voi muuttua todelliseksi, mä kaipaisin sun kaltaista ystävää", murehti Connor.
" Sun täytyy toivoa sitä, niin ehkä se jonain päivänä on mahdollista", totesi Pal.

" Sä oot ihan paras Pal, mitä mä tekisinkään ilman sua", sanoi Connor halaillessaan parasta kaveriaan.

------------------------------- Hieman myöhemmin ---------------------

Talon ulkopuolella seisoi odottamaton vieras hyvin mietteliään näköisenä. Leroy oli päättänyt tulla tapaamaan Eleinaa vielä eilisen jälkeen ja varmistamaan, että kaikki olisi tällä okei nähtyään tämän niin järkyttyneenä.

" Miksi se nainen, ei voi jo hellittää tää alkaa jo ottaan voimille", huokaili Leroy

" Toivottavasti tän kerran onnistaa", tuhahti Leroy astellessaan ovelle.
" Ainakaan se vanha kääkkä ei näytä olevan tällä hetkellä kotona autosta päätellen", mietti Leroy.

" Hei muru, sä näytät seksikkäältä tänää", aloitti Leroy itsevarmasti.
" Ai hei Leroy, mikäs sut tänne yllättäen toi", sanoi Eleina hieman hämmentyneenä.
" Tai ei sillä väliä...", jatkoi Eleina.

" Mä nimittäin ajattelinkin just sua ja sun seuraa", naurahti Eleina antaen hellän suudelman.

" Ohoh, no tota en kyllä osannu odottaa yhtään!", sai Leroy sanottua yllättyneenä.
" Taisin hieman myös yllättää itseni", naurahti Eleina.
" Musta vaan oli jotenki tosi kiva nähä sut", totesi Eleina hieman punastuen.

 " Juttuseura meinaan kelpais todella nyt", totesi Eleina.
" Mä jätin Rasheedin eilen illalla", jatkoi Eleina.

" Siis mitä?!", kysyi Leroy
" Oikeesti, ethän sä vaan pilaile", jatkoi Leroy

" Tarkottaako tää, että sä annat mulle nyt mahdollisuuden vallottaa sun sydämmes", leperteli Leroy

" Leroy, ei mä en oo vielä valmis mihinkään vakavaan", sai Eleina sanottua vaisusti.
" Mä just oon eronnu mun elämäni ensimmäisestä tosi rakkaudesta ja kaikki on vähän nyt haparaa", jatkoi Eleina.

" Miksi sä et voi vaan jo hellittää otetta", kysyi Leroy murheisena.
" Mä tiedän, että sä välität musta, niin miksi sä et vaan voi antaa mulle tilaisuutta", jatkoi Leroy.

" Eikä kukaan sanonut, että meillä pitäis mitään vakavaa olla", vihjaili Leroy.
" Mä vaan haluun sut Eleina, en oo nähny tai tavannu ketään yhtä upeeta ku sä oot", jatkoi Leroy flirttailua.

" Leroy, se on totta mä välitän kyllä susta, mutta mä en halua tällä hetkellä vielä mitään vakavaa ennen kun saan selvitettyä oikeet tunteeni", aloitti Eleina.
" Sä oot mulle tärkee ystävä ja en osaa kiittää tarpeeksi kuinka paljon susta on ollu apua mulle viime aikoina", jatkoi Eleina.

" Myönnä sä tunnet mua kohtaan paljon enemmän kuin vaan ystävyyttä", kysyi Leroy virnuillen.

" Ehkä, ehkä en mä tarvitsen aikaa Leroy", huokaisi Eleina ottaen Leroyta hellästi kädestä.

" Anna mulle ensin vaan aikaa", jatkoi Eleina.

" Sä saat vähän aikaa, mutta mä en kauaa odottele", kuiskasi Leroy.
" Mä tiedän, että mä haluan sut ja saan aina kaiken mitä haluan", jatkoi Leroy.

" Nähään töissä jumalainen", lisäsi Leroy perään suudellen hellästi.

Ne olivat Leroyn viimeiset sanat ennen tämän poistumista talosta. Eleina ei voinut käsittää mistä tuo mysteerinen, komea ja salaperäinen mies oli eksynytkin juuri oikealla hetkellä hänen elämäänsä. Leroy oli juuri sellainen ystävä kun Eleina kaipasikin vai piilikö ystävyydessä enemmänkin tukistettuja tunteita.

Tuo mies oli jälleen pelastanut yhden pahan päivän ilmestymällä sopivalla hetkellä paikalle.

Eleina ei osannut sanoa Leroylle sitä mitä tämä halusi, vaikka tiesikin, että...

Oli kovaa vauhtia rakastumassa tuohon salaperäiseen mieheen...

Jokin kuitenkin varoitti sisällä ja esti antamasta periksi tunteilleen...

Leroy kuitenkin tiesi mitä hän halusi ja tiesi, että vielä jonain päivänä hän saisi sen.

Sillä olihan suunnitelmat juuri edenneet lähemmäksi lopullista määränpäätä.










8 kommenttia:

  1. Siis vau! Tätä en olis osannu odottaa. Eron ehkä jotenkin vielä, mutta että Eleina olis rakastumassa Leroyhin. Ihana osa <3 Tätä toden totta jaksoi odottaa ja odotus palkittiin ruhtinaallisesti. Ja toi sun kirjotustyyli on niin uniikki, että älä vaan vaihda sitä. Jatkoa odottelen vieläkin enemmän kuin tätä osaa. Laatu on aina taattu.

    Kiitos kivasta lukukokemuksesta!

    - Lady Quincy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista!<3 Vähän näyttää kyllä, että Eleina on kovaa vauhtia menettämässä sydämensä tuolle salaperäiselle miehelle;)

      Poista
  2. Leroy on kyllä vähän hämärä. En tykännyt Rasheedista, mutta en kyllä Leroystäkään. Se on jotenkin tosi limanen. Osa oli kyllä todella hyvä taas. Eleina käy kyllä sääliksi. Voi nais raukkaa, miettisi nyt tarkoin tunteitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leroylla voi olla pari ässää hihassa, mutta mutta;) Se on jännä jälleen kuinka mielipiteet jakautuu hahmoja kohtaan ite oon total in love with Leroy:D Niin ja ihana kuulla, että osa miellytti kovasti!

      Poista
  3. Hyvä osa jälleen ja kiva, että palasit tauolta! Harmillista, että Eleinan suhde nyt Rasheedin kanssa loppui, vaikken siitä koskaan hirveästi pitänytkään. :D Ja voi Leroy, taitaa Eleina tosiaan olla menettämässä sydäntään hänelle. Hieman mietityttää onko lopullinen päämäärä vain naisen rakkaus vai jokin muu?
    PS. Connorin ja Palin juttutuokio oli mukava.
    PPS. Crescendoilla olisi taas uusi osa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se taitaapi jäädä nähtäväksi mitä Leroy touhuaa vai touhuaako mitään kuitenkaan;) Jotenki ne vaan Eleina ja Rasheed kasvo tarinassa erilleen ja kun kirjoittaja keksi tuhmana vähän tulevaisuuden suunnitelmia XD Pahoittelut myös pitkästä tauosta, mutta kyllä tää tästä kun saan sen oman koneen vihdoin toivottavasti ensi kuussa. Niin ja otan Crescendoja kiinni lähiaikoina kaipaan jo niidenkin lukemista kun ei ole millään kerennyt;(

      Poista
  4. oi ihanaa uus osa! :) olin jo taas tulossa rageemaan että missä postaus nyt on jo lokakuu, kunnes näin että tänne on näköjään jo tullu jotain :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa kerkesin kirjoittamaan ensin:)) Ihana kuitenkin kuulla, että te tosiaan tykkäätte Yuileista ja odotatte jatkoa niihin! Pahoittelen hitaasta tahdista, mutta kun ei ole omaa konetta ollut nyt ikuisuuteen niin on hieman hankala järjestää veljen koneelle kirjoitus aikaa. Oon kuitenkin tosi kiitollinen, että maltatte odottaa niin kiltisti ja tykkäätte lukea tätä tarinaa mihin koitan nähdä paljon vaivaa:)

      Poista